Rummun äärellä – ikiaikaisesta perinteestä rentoutumiseen ja muuttuneisiin tajunnantiloihin

Rumpu yhteytenä menneisyyteen

Rummutus on ikiaikainen parantamisen muoto, jota on käytetty eri kulttuureissa muinaisista ajoista lähtien. Meidän DNA:ssamme on jonkinlainen kuva rummutuksesta tulen ympärillä; rumpuja on käytetty seremonioihin, parantamiseen, heimojen kokoontumiseen ja siirtymäriitteihin.

Kehärumpu on monissa perinteissä ja kulttuureissa merkityksellinen soitin. Sen ääni voi olla pehmeä ja matala tai kirkas ja voimakas riippuen rummun rakenteesta, koosta, kalvosta ja soittotavasta. Rummun fyysisesti tuntuva värähtely, toistuva rytmi ja äänen sointi voivat muodostaa kokemuksen, jossa kuuloaisti, kehon tuntemukset ja keskittyminen yhdistyvät.

Echoes of Ancient -hankkeessa rummut olivat läsnä tapaamisissa, esityksissä, seminaareissa ja rumpupiireissä. Jo rummun fyysinen läsnäolo voi luoda kokemuksen juurtumisesta ja yhteydestä menneisyyteen. Materiaalinsa, muotonsa ja symboliikkansa kautta rumpu kantaa mukanaan kulttuurisia merkityksiä ja viittauksia perinteisiin, jotka voivat herättää mielikuvia ja henkilökohtaisia tulkintoja. Rumpu voi näin muistuttaa ihmisen yhteydestä kulttuuriseen perintöön ja sukupolvien yli ulottuviin perinteisiin.

Rummut ammattina ja kiinnostuksen kohteena

Yrityksemme Taikalaakso avoin yhtiö on valmistanut käsityönä kehärumpuja tilaustyönä erilaisiin musiikillisiin, taiteellisiin, kasvatuksellisiin ja henkisiin käyttötarkoituksiin noin 15 vuoden ajan. Asiakkaitamme ovat muun muassa ammattimuusikot, esittävien taiteiden ammattilaiset, musiikkipedagogit, psykoterapeutit, jooga- ja meditaatio-ohjaajat sekä perinteisten henkisten käytäntöjen harjoittajat kuten shamaanit. Olemme valmistaneet noin 1 500 rumpua asiakkaille 92 maahan.

Kiinnostuksemme rummuttamiseen liittyy erityisesti erikokoisten kehärumpujen ääniin, taajuuksiin ja värähtelyyn sekä niiden vaikutuksiin psyykkisesti ja fyysisesti. Rummutus on ollut meille sekä henkilökohtainen rentoutumisen ja musiikillisen ilmaisun muoto että yhteisöllinen työskentelytapa. Olemme opiskelleet myös musiikkiterapiaa ja saanet uusia näkökulmia rummun äänen parantavasta vaikutuksesta opintojen myötä.

Olemme ohjanneet useiden vuosien ajan yhteisrummutuksia ja rumpurentoutuksia, joissa osallistujat ovat kuvanneet kokemuksiaan muun muassa miellyttäviksi ja rentouttaviksi. Nämä kokemukset ovat syventäneet kiinnostustamme rummuttamisen mahdollisuuksiin hyvinvoinnin, kehollisen kokemuksen ja vireystilan säätelyn näkökulmista.

Kokemuksemme ovat herättäneet kysymyksen siitä, millainen merkitys rummun fyysisillä ominaisuuksilla on kuuntelijan kokemukseen. Voiko rummun koko, äänen mataluus tai värähtelyn voimakkuus vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee äänen kehossaan ja millaiseksi hänen vireystilansa muodostuu ja voiko ääni ja värähtely  muuttaa tajunnantilaa?

Meille rumpu on sekä taiteellisen työskentelyn kohde että väline, jonka kautta havainnoimme ihmisen suhdetta itseensä, muihin ihmisiin, ympäröivään maailmaan ja menneeseen.

Rumpujen valmistajina tarkastelemme niiden materiaaleja, rakennetta ja ääntä. Taiteilijoina tutkimme kuvallisuutta, mytologioita ja symboleita. Esiintyjinä ja ohjaajina olemme puolestaan kiinnostuneita siitä, millaisia kokemuksia ääni, rytmi ja yhteinen soittaminen voivat synnyttää.

Näiden näkökulmien yhdistäminen tekee rummusta erityisen kiinnostavan. Se on samanaikaisesti soitin, käsityön tuote, taiteellisen ilmaisun väline ja mahdollisesti henkilökohtainen voimaesine. Sen merkitys rakentuu materiaalisten ominaisuuksien, kulttuuristen yhteyksien ja yksilöllisten kokemusten vuorovaikutuksessa.

Työmme tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin rumpuihin ja niiden akustisiin ominaisuuksiin käytännössä. Rummut voivat erota toisistaan esimerkiksi halkaisijan, kalvomateriaalin, rakenteen ja kalvon kireyden suhteen. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, millainen ääni soittimesta syntyy.

Rummutus ja muuttuneet tajunnantilat

Viime vuosina kiinnostuksemme on laajentunut rummutuksen rentouttavista vaikutuksista rummuttamisen synnyttämiin muuttuneisiin tajunnantiloihin. Erityisesti meitä kiinnostaa niin sanottu rumpumatka, jossa toistuva rytmi, keskittynyt kuuntelu ja mielikuvatyöskentely muodostavat kokemuksen, joka muistuttaa transsimaista tilaa.

Rumpumatkalla voidaan käyttää aktiivista imaginaatiota eli tietoista mielikuvien muodostamista ja niiden tutkimista. Rummun toistuva rytmi voi toimia huomion ankkurina, jonka avulla ihminen suuntautuu sisäisiin mielikuviinsa, muistoihinsa, tuntemuksiinsa ja ajatuksiinsa. Kokemus on syvästi henkilökohtainen, ja sen merkitys vaihtelee ihmisestä toiseen. Kokemuksessa ollaan unen ja valveen rajatilassa.

Tällaista työskentelyä voidaan lähestyä taiteellisena, kokemuksellisena ja itsetutkiskelua tukevana menetelmänä. Joillekin rummutus voi tarjota mahdollisuuden rauhoittumiseen ja omien tunteiden tarkasteluun, toisille taas väylän symboliseen ja mielikuvalliseen työskentelyyn. Kokemusta voidaan pitää osallistujalle merkityksellisenä ilman, että sille täytyy määritellä yhtä ainoaa selitystä.

Rummutuksen synnyttämät muuttuneet tajunnantilat herättävät myös tutkimuksellisia kysymyksiä. Miten toistuva rytmi vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja ajantajuun? Millaisia yhteyksiä rumpumatkakokemuksilla on rentoutumiseen, mielikuviin ja kehollisiin tuntemuksiin? Voivatko rummun äänen fyysiset ominaisuudet vaikuttaa siihen, millaiseksi kokemus muodostuu?

Rummutus ja aivoaallot

Psykoterapeutti Steven Farmer (2018) käsittelee artikkelissaan Rhythm, Drumming, and Shamanism rummuttamisen ja aivoaaltojen välistä yhteyttä. Hän viittaa Robert Friedmanin teokseen The Healing Power of the Drum (2000) sekä stressinhallintaan erikoistuneen kliinisen psykologin Barry Quinnin tutkimustyöhön.

Rentoutumiseen voi liittyä muutoksia aivojen sähköisessä toiminnassa. Aktiiviseen valveillaoloon ja keskittyneeseen ajatteluun liittyy usein beeta-aktiivisuutta, kun taas alfa-aktiivisuus voi lisääntyä rentoutuneessa valvetilassa. Theta-aktiivisuutta esiintyy muun muassa unen ja valveen rajamailla ja tietyissä sisäänpäin suuntautuneen huomion tiloissa. Aivoaaltojen ja koetun rentoutumisen välinen yhteys on kuitenkin monimutkainen, eikä yksittäinen aivoaaltokuvio yksin kerro ihmisen kokemasta stressistä.

Farmer kuvaa artikkelissaan tapausta, jossa pitkään stressistä ja univaikeuksista kärsineen sotaveteraanin lähes nollassa ollut alfa-aktiivisuus lisääntyi huomattavasti yhden 30 minuutin hitaasti ja lempeästi toteutetun rumpuistunnon aikana.

Rummutuksen ja stressin säätelyn yhteyttä on tarkasteltu myös tutkimuskirjallisuudessa. Faulknerin ja muiden (2021) teos Drum Circles for Specific Population Groups: An Introduction to Drum Circles for Therapeutic and Educational Outcomes käsittelee ryhmärummutuksen mahdollisuuksia erilaisissa kasvatuksellisissa ja terapeuttisissa yhteyksissä. Ryhmärummutuksessa merkityksellisiä voivat olla äänen lisäksi yhteinen rytmi, vuorovaikutus ja osallistumisen kokemus.

Rummutuksen vaikutuksia on mielekästä tarkastella useasta näkökulmasta. Olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, miten rytmi vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, millaisia kehollisia tuntemuksia äänen värähtely synnyttää ja millä tavoin musiikillinen kokemus voi tukea vireystilan säätelyä.

Rummutuksen mahdollisia vaikutuksia ei kuitenkaan voida selittää yksinomaan äänen taajuuksilla. Kokemukseen vaikuttavat myös ihmisen oma tilanne, odotukset, ympäristö, musiikillinen kokemus ja rummuttamiseen liittyvät merkitykset. Äänen fysikaaliset ominaisuudet ja ihmisen kokemus muodostavat yhdessä kiinnostavan tutkimuskohteen, jonka ymmärtäminen edellyttää sekä akustista että kokemuksellista tarkastelua.

Rummun symboliikka ja henkilökohtainen merkitys

Rumpu merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Joillekin se on rytmisoitin muiden soittimien joukossa. Toisille se on henkilökohtaisesti merkityksellinen esine, johon liittyy voiman, suojan, yhteyden tai henkisen kasvun kokemuksia.

Rumpua voidaan käyttää musiikin tekemiseen, meditaatioon, rentoutumiseen, seremonioihin ja yhteisölliseen toimintaan. Osa käyttäjistä kokee sen myös itsehoidon välineeksi tai osaksi omaa henkistä harjoitustaan. Tällaiset kokemukset ovat merkityksellisiä osana ihmisten henkilökohtaista ja kulttuurista maailmaa, vaikka niihin liitettyjä parantavia vaikutuksia ei voida automaattisesti pitää tieteellisesti osoitettuina.

Folkloristi Ida Karikoski tarkastelee pro gradu -tutkielmassaan Merkitykselliset rummut – Esineen aineettomat merkitykset (2022) rumpujen symbolisia ja aineettomia merkityksiä. Hänen tutkimuksensa auttaa ymmärtämään, kuinka rumpuun voi liittyä merkityksiä, jotka ulottuvat äänen tuottamista laajemmalle. Rumpu voi olla osa ihmisen henkistä maailmaa, identiteettiä ja henkilökohtaista kokemusta. Rummun ääni kantaa meidät ajassa taaksepäin, esi-isiemme ja -äitiemme tulien äärelle, syvälle ihmisen ja luonnon ikiaikaiseen yhteyteen.

Kehärummusta käytetään monia nimityksiä, kuten kannus, shamaanirumpu, seremoniarumpu, voimarumpu ja parantava rumpu. Nimitykset heijastavat osaltaan soittimen erilaisia käyttötapoja ja siihen liitettyjä kulttuurisia sekä henkilökohtaisia merkityksiä.

Rumpu on yhdistänyt myös Echoes of Ancient -hankkeeseen osallistuneita eri kulttuureista tulleita ihmisiä yhteisen tekemisen, kuuntelemisen ja kokemisen kautta. Kiitämme kaikkia hankkeessa mukana olleita kohtaamisista, keskusteluista ja jaetuista kokemuksista, jotka ovat rikastuttaneet suhdettamme rumpuun ja sen moninaisiin merkityksiin.

Kati ja Teemu Paananen

Taikalaakso, ShamanDrumsFinland, Varkaus

Lähteet

  • Farmer, Steven 2018. Rhythm, Drumming, and Shamanism. Society for Shamanic Practice.
  • Faulkner ym. 2021. Drum Circles for Specific Population Groups : An Introduction to Drum Circles for Therapeutic and Educational Outcomes
  • Karikoski, Ida 2022. Merkitykselliset rummut: Esineen aineettomat merkitykset. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.